Tunteiden vuoristorataa

Minulla on ollut huikeaa tunteiden vuoristorataa. Kaikki oikastaan alkoi sillä, kun menin kuuntelemaan erästä luentoa syvähengityksestä. Siitä mainitsin jo edellisessäkin kirjoituksessa. Olin syvähengittelemässä ja se nosti pintaan kaikenlaisia tuntemuksia. Lisäksi osallistuin pari viikonloppua sitten kurssille, joka oli pieni "maistiainen"  viikon kestävästä Path Of  Love - kurssista. Kurssin tarkoituksena on vapautuminen, se on eräänlainen prosessi. Viikonloppu oli minulle todella valaiseva ja avaava. Teimme fyysisiä harjoituksia ja ideana oli kokea keho ja sitä kautta päästä käsiski omiin tunteisiin.

Monet harjoitukset perustuivat Oshon kehittämiin meditaatioihin. Osho on ollut hyvin merkittävä vaikuttaja Path Of Love prosessin kehittäjille. Osho on intialainen 1900-luvun merkittävimpiä henkisiä mestareita. Tämä on yksi tie vapauteen. Ja minulle se on ollut vapauttavaa. Koin viikonlopun aikan tunteita laidasta laitaan. Pääsin käsiksi myös todella isoon ja minulle myös pelottavaan vihan ja raivon tunteseen. Tämä liittyi äitisuhteeseeni. Olen tiedostanut asian, mutta en ole uskaltanut aikaisemmin kokea.

Koin myös todellakin suurta universaalista rakkauden tunnetta. Kun ajelin kurssilta kotiin ja mielessäni olin palailemassa arkeeni, tajusin jotain tärkeää. Ulkoiset ja materialistiset asiat tulevat vasta toisena, kun olemme omassa kehosamme ja olemme rehellisiä tunteilemme. Elämässä on niin paljon ihania asioita. Kuinka ihanaa on kohdata toisia ihmisiä, kokea tunteiden kirjo rakkaudellisessa ilmapiirissä.Saa itkeä, nauraa, huutaa, olla hiljaa...

Viikonlopun jälkeen paluu arkeen oli mielenkiintoinen. Tunsin että energiani olivat lähteneet liikkeelle ja sain niitä taas purkaa kun olin tiistaina syvähengittelemässä.

Nyt ajan kuluessa huomaan että tunteet ovat tasoittuneet, mutta jotakin se laittoi liikkeelle. Rakkaudella.

Haluan laittaa tähän Safri Duon Played-A-Live/ Bongo biisin. Kun olin ensimmäistä kertaa syvähengittelemässä muistan, että hengittelyn aikana soitettiin tämä biisi. Tanssin sen biisin tahdissa kuin hullu ja nautin siitä todella paljon. En ole aikoihin tanssinut niin suurella innolla. Se tuntui todella hyvältä.

Onko se niin.

Olin eilen kuuntelemassa luentoa syvähengityksestä ja se vaikutti todella mielenkiintoiselta tekniikalta. Olen aina miettinyt sitä, voiko "unohtaa" sellaiset asiat tai tunteet, jotka ovat jääneet sisällemme. Jos joskus on jäänyt itku itkemättä tai nauru nauramatta sen vuoksi, koska ei ole ollut "soveliasta" niin tehdä, voiko ne tunteet joskus vain "unohtaa" tai pyyhkäistä ajattelemalla  ne pois? En tiedä, mutta ajattelin että syvähengitystä voisi kokeilla. Siinä ei tuntemattomia tunteita unohdeta, vaan ne hengityksen avulla nostetaan pintaan. Olen joskus kokeillut hieman tuon tapaista ja se oli tehokasta. Luennoitsija mainitsi, että ensin on saatava vanhat tunteet ja ajatukset pois, jotta tilalle voidaan asettaa uusia. Joten ehkä siis positiivinen ajattelukin voisi kohdallani toimia paremmin, kun ensin puretaan ns. vanhaa tieltä pois.